GPS-kellottelua ja huippunopeuksien testaamista

Kuten aiemmin uhkasinkin, kävin gigantista ostamassa Garminin GPS-kellon. Onneks jäljellä oli enää naisten malleja, joten nyt rannetta koristaa söpö harmaa-vaaleanpunainen GPS-kello ;) Sykevyön kanssa saan siitä hyvän treenikaverin myös juoksupoluille.

Lauantaina unohdin ottaa kellon tallille mukaan! Äiti sai lainaan yhden yksäreistä, koska sen omistajat olivat lomailemassa Itävallassa. Menimme ns. "Teuron lenkin", joka on vähän reilu 12 kilometriä ja sen kiertämiseen menee noin tunti 20 minuuttia. Hauskaa oli, vaikka Konstan maastokaverilta veinasi vähän kunto loppua :)

Sunnuntaina (eli tänään) muistin ottaa kellon mukaan! Matkassa oli sama hevonen, mutta ratsastajana oli Maria. Koska eilen oli pitkälenkki, päätettiin tänään mennä vähän lyhyempi, mutta haluttiin koittaa miten kello toimii, eli olihan lenkkiin yksi kiitolaukkapätkä sovitettava ;) Takasin päin tullessa pistettiin sitten hanat auki! Kello näytti parhaimmillaan melkein 40 km/h! Ja maassa oli kuitenkin jonkun verran lunta! Mielenkiintoista tietää että kuinka lujaa sitä oikein mennäänkään. Eli todellakin GPS-kellosta tuli meidän vakio kaveri maastoillessa!

Mahdollisuus vaikuttaa ratsastuskilpailuihin!

Hei nyt kaikki kilpailijat, varikkotiimiläiset, kisajärjestäjät ja talkoolaiset vastaamaan SRL:n järjestämään ratsastuskilpailukyselyyn! Jos vaikuttamisen mahdollisuus ei kiinnosta niin kenties edes palkinnot, sillä vastanneiden kesken arvotaan 10 kpl lippuja Finnderbyyn ja 3 kpl lippuja HIHS:in.

Kyselyn sivuille pääset TÄSTÄ!

Lumimyrskymaastoilua motivaatiota etsiskellessä

Kuten varmasti monelle muullekin, on minullekin iskenyt pieni motivaation puute. Tiedän että pikkuhiljaa pitäisi alkaa treenailemaan kohti kevään ensimmäisiä kisoja, mutta kentälle meno tuntuu niin ylitsepääsemättömältä.. Maastoon meno tuntuu paaaaaljon houkuttelevammalta ja juuri sen takia sinne nyt viikonloppunakin eksyimme, sekä lauantaina ja sunnuntaina. En usko että maastoilu on mikään kovin huono vaihtoehto, koska tuntuu että Konstankin motivaatio kentällä (ainakin yksin mentäessä) on melko lähellä nollaa. Otamme nämä maastoilut kunnonkasvattamisen kannalta: Pitkissä laukkapätkissä kasvaa samalla Konstan kunto kenttäkisoja ajatellen ;)

Tästä innostuneena pieni motivaation pilkahduskin löytyikin: Me aloitetaan meidän treenaminen kunnonkohotuksesta! Eli en aio kentällä mennäkään väkisin vääntämään mitään, koska siitä tuskin tulee kummallekaan minkäänlaisia onnistumisen tunteita. Maastoilu on muutenkin liian aliarvostettua. Maastossa hevonen liikkuu paljon paremmin eteenpäin ja maastoillessa pystyy harjoittelemaan lähes samoja asioita kun kentälläkin. Meillä ainakin jokaiseen maastoreissuun kuuluvat taivuttelut, pienet väistöpätkät ja tempon muutokset kaikissa askellajeissa. Epätasaisessa maastossa myös hevosen tasapaino paranee. Talvella oman lisänsä tuo lumihanki. Näillä perusteluilla aiomme nyt hyvällä omalla tunnolla maastoilla sen minkä kerkeämme ja toivotaan että Konsta on ensi kesänä superkunnossa :D

Ja koska sydämmeltäni olen insinööri ja tykkään teknisistä vempaimista, on myös tekninen ulottuvuus upotettava treenamiseen. Niimpä aion käydä Gigantista ostamassa Garmin urheilukellon, joka sattuu olemaan tällä hetkellä tarjouksessa 129 €. Kellossa on mukana GPS, joten sillä pystyy mittaamaan matkaa ja nopeutta. Näin pystytään laukkapätkissä ylläpitämään oikeata nopeutta, jota myös kenttäkisoissa vaaditaan. Hihhei, odotan jo innolla seuraava maastoa! ;)

Lääkärin tuomio..

Lääkärin tuomio tuli tällä kertaa kuskille eikä nelijalkaiselle. Mun selkä on jo pitkän aikaa ollut todella kipeä, mutta olen sen aina vaan pistänyt istumatyön piikkiin. Viime viikolla vihdoinkin otin itseäni niskasta kiinni ja menin lääkärille, koska kivut alkoivat muuttua kokoaika pahemmaksi. Pääsinkin heti röntgeniin ja lisäksi otettiin kaikki mahdolliset testit reumakokeesta tulehdusarvoihin. Tänään lääkäri sitten soitti lopulliset tulokset: Reuma-arvot ovat ihan normaalit, mutta selässäni on skolioosi, eli selkäni on kiero kun korkkiruuvi.. Sain lähetteen fysikaalisiin hoitoihin ja luojan kiitos ne menevät työterveyden piikkiin. Mutta hyvä että löytyi näihinkin kipuihin joku selitys. Samalla tuli myös selitys siihen, miksi mun lantio on vino ja oikea hartia aina vasenta hartiaa alempana. Ratsastuksessakin on ollut todella vaikeaa istua suorassa. Onneksi saan muuten jatkaa elämää ihan normaalisti, tosin selkä tulee koko loppuelämän jollakin tapaa oireilemaan, mutta hei, pikkuvikoja :D

Konsta = Kiltti = Kipeenä?!

Konsta oli aivan liian kilttinä koko viikonlopun! Perjantaina kävin maastoilemassa Reetan ja Artsin kanssa. Konsta käyttäyty koko ajan ihan liian nätisti, eikä maastossakaan tullu niitä kaikkein pahimpia hösötyksiä. Lauantaina sama meno jatku. Menin kentällä muutamaa pientä estettä. Konsta sekoaa esteistä AINA jossain vaiheessa, mutta nyt ei sekoamista tullut. Sunnuntaina käytiin taas maastossa Reetan ja Artsin kanssa. Vauhtia riitti, mutta jälleen kerran se ylimääräinen hösötys puuttui. Laukattiin jopa rauhallista laukkaa KOTIIN PÄIN! Alkaa epäilyttämään että mikä ihme mättää, joko Konstan on oltava kipeä tai sitten se on vihdoinkin aikuistunu! Ruumiinlämpöä en ratsastuksen jälkeen voinut mitata, mutta se on kyllä tänään tehtävä. Muuten vaikuttaa ihan terveeltä, liikkuu puhtaasti eikä aristanut mistään kohdin hoidettaessa.

Viikonloppuna tutkiskelin vanhoja videoita Konstasta ja löytyihän arkistoista hienoa videon pätkää mun ja Konstan ihka ensimmäisistä estekisoista ;) Tämä oli siis ensimmäinen kerta kun Konstalla hypättiin vieraassa paikassa ja oikeastaan ensimmäinen kerta kun mentiin kunnon kokonainen rata. Ollaan me ehkä viidessä vuodessa vähän edes kehitytty? :D

Palelua + Arvonta

Viime viikko toi mukanaan aika huikeita pakkaslukemia, hrrrr... Liikuttaminen suuntautui lähinnä maaston puolelle, koska täytyyhän nuo ihanat pakkashanget vielä hyödyntää ennen kuin suojakelit alkaa ;)

Kaikki osallistumaan Taipaleen tilan arvontaan! Huippupalkinnot!