No, kerettiinhän me jo ihan liian hyvään vauhtiin treenauksen kanssa, joten johan tässä oli pienelle saikun pätkälle paikka. Tai toivotaan että jää pieneksi pätkäksi.
Sunnuntaina maastossa Konsta alko ontumaan oikeeta takasta. Välillä ei ontunu niin pahasti ja välillä taas oli ihan kolmijalkanen. Kävelytin sen kotiin ja tutkin jalat huolella, mutta mistään ei löytynyt turvotusta tai lämpöä. Kylmäsin kuitenkin varmuuden vuoksi takaset. Maanantain THE miraclemaker Tuulia käsitteli Konstan. Lihasjumeja ei löytynyt ja nyt oli ristiselkäkin hännänvetojen ja -taivutteluiden ansiosta paremmassa jamassa, jee! Käveli puhtaasti, mutta jäykästi. No, tiistaina sitten juoksutin, ja virtaa pojassa oli kun pienessä kylässä. Käveli edelleen puhtaasti. Juoksutuksessa riehu ja veti semmosta pukkilaukkaa että ei taas oltu köyhiä eikä kipeitä. Mutta sitten se ontuminen alkoi taas. Liikutuksen jälkeen otj tuntu vuohisen alapuolelta ehkä hiukan lämpimämmältä ja turvonneemmalta, joten kylmäsin sen taas. Eli se on todennäköisesti nyrjähtänyt se otj, joten loppuviikko kävelyä, kylmäystä ja kipulääkekuuri. Toivotaan että menee näillä ohi ja päästään pian taas treenauksen makuun!
 |
| Lumi on hyvä kylmäysmateriaali ;) |
