Pieleen menneet kunkkarit ja syy siihen..

Suomenratsujen kuninkaalliset menivät meidän osalta aivan pieleen, mutta onneks nyt löytyi syykin siihen. Meidän kisailut tältä kaudelta jäivät jälleen kerran lyhyeen..

Tiimi toimii vaikkei menestystä tulekaan! ©Mirella Ruotsalainen

Olimme tosiaan Kunkkareissa perjantain luokissa 90 ja kansallinen 100. Sen kummepaa kisaselostusta en jaksa tehdä, mutta tiivistetysti kisat menivät aivan metsään. Konsta ei ollut yhtään oma itsensä, se ei imenyt esteille yhtään ja hyppäämisestä ei tullut mitään. Ei niinkun yhtään mitään! Puomit tuli alas, ja se vaan meni esteistä LÄPI. Ei yhtään Konstan tapaista!

90 cm

Aloin sitten kotimatkalla äidin kanssa pohtimaan että mikä ihme nyt oikein mätti. Konsta on aina imenyt hyvin esteille, eikä olla ikinä saatu tuollaisia virhepistelukemia (90: 8vp, 100: 16vp). Nyt myös kummankin kentän pohjat olivat hyvät, joten sekään ei voinut olla syy tähän.Sitten aloin yhdistellä muutamia asioita: Konsta oikea laukka on pienen ajan sisällä huonontunut ja kääntyminen oikeassa laukassa on hankalaa ja lisäksi ennen ypäjän kisoja olimme Suskin kouluvalkassa, josta ei tullut mitään. Mahdoton edes selittää kuinka perseelleen se tunti meni, mutta silloinkin tuntui että kaikki ei ole ihan kunnossa. Mieleen rupesi hiipimään ajatus että taitaa taas olla jonkunnäköistä jumia selässä/takapäässä. Konstalle tilattiin fysioterapeutti.

Näin hyviä hyppyjä..

Ennen fysioterapeutin tuloa kerkesimme yhdessä suskin estevalmennuksessa käymään. Epäilyksemme pahemmasta jumista saivat vahvistuksen, kun "yksinkertainen" puomi-kavaletti-tehtävä ympyrällä ei onnistunut. Ennen pientä kavaletti Konsta otti raville ja roiskaisi vain esteen yli. Suskikin tunnusteli Konstan takapään lihaksia ja löysi jäykkyyttä sieltä. Jatkoimme kuitenkin tuntia kevyemmin, koska Konsta kuitenkin liikkui aivan puhtaasti, ongelmat ilmenivät lähinnä esteillä. Tunnin edetessä alkoi pojukin vertyä ja lopuksi tulimme innaria, jonka poju selvitti upeasti! Ja taas kerran mieleen pamahti Ypäjän katastrofi: Sielläkin 90 meni huonommin, vaikkakin pienemmillä virhepisteillä, mutta 100 poju oli selvästi jo vertynyt ja rata oli sujuvampi vaikkakin virhepisteitä tuli paljon.

100 cm

Otettiin aika rennosti loppuaika ennen fysioterapeutin tuloa. Eilen tiistaina meidän luottofysioterapeutti Annakaisa vihdoinkin pääsi käsittelemään Konstaa. Itse en päässyt töiden takia paikalle, mutta äiti kertoi aika hyvin tiivistelmän Annakaisen tuomiosta. Hän ihmetteli että miten Konsta on edes pystynyt hyppäämään! Oikea puoli oli AIVAN jumissa ja lonkasta löytyi todella paha "jumi". Annakaisa epäili että lonkalle on käynyt joskus joku onnettomuus. Mutta juuri tämän lonkan kipuilun takia koko hevosen ei olisi kaiken järjen mukaan pitänyt kunnolla pystyä edes hyppäämään! Mutta mitä meidän Konsta on tehnyt: Totellut mammaa ja mennyt vaikka kipeetä on tehnyt! Ypäjän kisojen katastrofi sai vihdoinkin syyn. Taas alkoi päässä raksuttaa ja niin moni asia loksahti paikoilleen. Onneksi tajuttiin pohtia asiaa syvemmin eikä vaan jääty murehtimaan tappiota. Fysioterapian aikana Annakaisa sai jo pikkasen jumeja poistettua ja antoi meille ohjeet parin viikon ajalle. Uusi hoitoaika sovittiin 2 viikon päähän. Nyt 2 viikon ajan liikuttelemme rennosti ja hypätä ei saa missään nimessä. Annakaisa antoi myös venyttelyohjeet. Edessä saattaa olla myös etujalkojen kuvaus, jos ongelmat eivät näillä fysikaalisilla hoidoilla helpotu.. Toivottavasti Konstasta vielä tulee estehevonen!

100 cm

Omistan varmaan maailman kilteimmän ja rehellisimmän suomiputen! Pikkureppana on mennyt esteistä yli ihan vaan kun mamma käskee vaikka itsellä on ollut kipuja. Voi pikku-Konstaa ♥ Nyt kyllä tehdään kaikkemme että poju tulee taas kuntoon!